Barcelona kahdessa päivässä

Barcelonaan - jalkapalloa katsomaan...

No, aina ei aikataulut natsaa.

Ei ole peliä, eikä nähdä Messiä.

Pari Messi-kirjaa lukeneena olisin itsekin halunnut nähdä taiturin livenä.

Nyt on tyydyttävä Camp Noun stadion-, museo- ja fanikauppakierrokseen.

Rakkaan murmelin kanssa pääsee vielä samaan kuvaan.

Joimme stadionin yhdessä kuppilassa aamukahvit
ja odottelimme päivän ensimmäistä stadionkierrosta.
Alueella hohkaa ihana tunnelma.
Turisteja ja faneja alkaa lipua pikkuhiljaa paikalle.

Ei tämä miltään perinteiseltä museolta tuntunut.

Olis ny ees joku ollu reenaamassa!

Emppakin voi vastata tarvittaessa lehdistön kysymyksiin...
...ja heittää pari vastakysymystä.

Ihanat värit!!!

Nyt oli vuorossa allekirjoittaneen ainoa must-kohde Barcelonassa:

Guellin puisto

Antoni Gaudin suunnittelema puisto on ollut jo lähes 40 vuotta
Unescon maailmanperintökohde.
Eikä suotta.

Sydän pyörähtää tästä näkymästä.

Sitten metrolla Barcelonan tunnetuimmalle maamerkille.

Sagrada Familia - ikuisuusprojekti.
On ollut rakenteilla jo sata vuotta.
Suunnittelijansa Gaudi jäi vuonna 1926 raitiovaunun alle tässä lähellä.

Antoni Gaudin suunnittelema tämäkin: La Pedrera.

Nyt kämpille lepäämään!

Toisen päivän aamuna

tulimme metrolla kuuluisan kävelykadun 

La Ramblan

toiseen päähän,

Placa Catalunyalle. 

Placa Catalunya - katalonialaisten kansallistunteen voimakkuus alkaa muuten vähitellen hahmottua...

La Ramblalle siis, mars!

Suosittu kauppahalli

Teimme kävelykadulta pienen piston politiikan keskusaukiolle.
Katalonian lippu ja keltaisia ruusukkeita oli täällä...
...ja ihan joka paikassa.

Politiikan keskuksen vieressä oli myös näyttävä katedraali.

La Ramblalla taas.

Entisen sateenvarjotehtaan hauska rakennus.

Ja siellä Kristoffer Kolumbuksen muistomerkki vuodelta 1888.
Sinne haluan illalla auringonlaskun aikaan.
Hissillä kuulemma pääsee huipulle...

Lähdemme kävelemään rannalle ja etsimään kivaa ruokapaikkaa.

Vaikuttavan näköinen tuo W Hotel.

Voi vitsi, täällähän on ihan rantakelit!
Ja mahtavat aallot!
Onneksi meri ei vetäydy...
Thaimaan tsunami on iskostunut kyllä tiukasti alitajuntaan.
Kala taustalla on vuoden 1992 olympiakylän symboli.

No, nyt saatiin alkupalat, nam!

Tähän se riemu kuitenkin tyssäsi.
Voisin tämän kokemuksen jälkeen ryhtyä kasvissyöjäksi...

Ravintolan ja olympiakylän läheltä löytyi Ciutadella-puisto.

Puiston siimeksestä löytyy myös Katalonian parlamenttirakennus ja Katalonian presidentin toimisto.

Gaudin käsialaa tämäkin Cascada-suihkukaivo.

Nyt tultiin Empan suosikkipaikkaan.
Saippuakuplien pyydystämistä riemukaaren lähellä.

Mitäs nyt tehtäis?! 

Aurinko paistaa vielä korkealta, 

joten Kolumbuksen torniin on turha vielä nousta.

Hessu navigoi meidät bussiin,

jolla pääsemme olympiastadionille.

Vähän niin kuin ajantapporeissulle.

Äiti, annas kun mää otan kuvan!

Olikin vähän vaikuttavampi stadion ympäristöineen.
Kyllä on aikoinaan satsattu ja kunnolla.
Hieno alue!

Tien toiselta puolelta pilkisti tällainen komeus.
Ei ollut tarkoitus tulla tänne,
mutta kun osui nyt reitille.

Rakennuksen toisella puolella sydän pyörähti toisen kerran tällä reissulla.
UPEAA!!!

Onneksi eksyimme tänne!!!

No, tässä se mun auringonlasku ja Kolumbuksen muistomerkki!

Köysirata kulki muuten tuolla.
Sinne ei menty.
Eliaksella oli jo tarpeeksi jännitettävää metrossa.

Hienot on kyllä maisemat.
La Rambla yläilmoista katsottuna.

Nyt kämpille nukkumaan!

Kolmaskin päivä on jäljellä,

mutta sen suunnitelma muuttui seuraavana aamuna

yllättävästi.

Barcelonan katsastimme siis kahdessa päivässä.

Eikä tullut teinin haaveilemaa shoppailu- ja löhölomaa tästäkään 😉