Majavanpatoa ihmettelemässä Isojärven kansallispuistossa

Toinen päivä Isojärven kansallispuistossa valkeni aurinkoisena.

Nautitaan tästä niin kauan kuin sitä kestää...

Aamutoimet alkoivat pienellä pihakävelyllä 

Heretyn pihapiirissä.

Aamupala, 

saunan ja kämpän siivous, 

tavaroiden pakkaaminen ja sitten menoksi.

Tuosta suunnasta pitäisi löytyä majavan työmaa.

Välillä oli tasaistakin polkua.

Ohhoh!

Vuokkoa jo harmitti,
että eikö me sitä majavanpatoa nähdäkään.

Kiertotie kulki kauniissa maastossa.

Tauon paikka.

Kesäkeli, eikä vielä hyttysiäkään.

Kaunis Silja

Tämä kuva kertoo kaiken.
Emppa piti koko reissun pientä etäisyyttä Bellaan,
vaikka kovasti on jo rohkaistunut.
Oma suosikkikuvani tältä reissulta.

Tänään oli vuorossa sininen reitti.

Lähestymme Hevosjärven ja Kuorejärven yhtymäkohtaa.

Ja siellä se on! Majavanpato!
Uskomaton mestari se majava on.
Pato mikä pato.
Järvien pinnat ovat selvästi eri tasoilla.

Matka jatkuu Kuorejärven rantaa pitkin.

Heippa majavat!

Aarnimetsässä

Uskomattoman kaunista!
En osannut odottaa näin kauniita näkymiä.
Olen sanaton.

Kuorejärven laavulla oli muitakin.

Vuokko nauttii omasta rauhasta.

Mielenkiintoinen puun tyvi...

...ja latva.
Pysyyköhän pystyssä kovalla myrskyllä?!

Kiipeämme takaisin pääpolulle. Kaunista.

Välillä lapset heittivät juoksuksi.

Ja välillä kävi näin
kivisillä ja juurakkoisilla poluilla.

Pian ollaan takaisin lähtöpisteessä.

Kirkasta on vesi.

Meidän kasivuotiaat ihanuudet.

 Aurinko jaksoi helliä meitä koko päivän. 

Tuntuu, että tämä on paras vuodenaika retkeilyyn.

Tämä se vasta kivaa on.
Vielä kerran vettä pumppaamassa ennen kotiinlähtöä.

Hei vaan Heretty ja Isojärven kansallispuisto!
Kannattaa ehdottomasti käydä!

Heretyn luontopolulla saunalenkillä

Kaiken työ- ja opiskeluhässäkän jälkeen oli vuorossa 

kauan odotettu yöretki 

Isojärven kansallispuistoon, jes!

Heretyn luontotuvalta olimme varanneet kaksi huonetta.

Sisällä hetken oltuamme lapset huusivat, 

että täällä lentää lintu!

No, lepakkohan se oli!

Pään sisällä ajatukset risteilivät...

- Pysy rauhallisena, 

älä päästä ärräpäitä, 

älä kilju, 

ole aikuinen, 

käyttäydy...

Ja äidit pysyttelivät rauhallisina, 

vaikka ällöttävää sitä oli katsella. 

Ikkuna sepposen selälleen, 

ja onneksi se lensi pihalle.

Päätimme kokkailla pastaa
ennen Heretyn luontopolun kiertämistä.

Ja hyvältähän se maistui!

Sitten saunalenkille.

Ilta oli jo aika pitkällä.

Polku oli hidaskulkuinen,

ja lapset halusivat vallata jokaisen kiven 

tavalla tai toisella.

Ensimmäinen "luola".

Ja pakollinen äiti & poika -selfie.

Punaisia täpliä seurattiin.

Vuokon kanssa poikkesimme vähän reitiltä
tämän satulammen rannalle.

Jättiläinen oli heitellyt pienempiä ja isompia kiviä maastoon.

Tämä siirtolohkare oli kyllä mahdoton!

Luonto on täynnä ihmeitä: siirtolohkareita ja ihania lapsia.

Pitkämäki heitteli koko matkan käpyjä.

Muutama osuma tuli kanssaretkeilijöiden huppuihin,
mutta ei se mitään.

Luonnosta löytyy monenlaisia taideteoksia.

Kurkijärvellä
Bellan oli päästävä uimaan.

Pieni sade oli tauonnut,
ja kello kävi jo kahdeksaa.

Kannuslahdessa oli kiva kävelysilta.

Ja olihan siellä nuotiopaikkakin,
mutta päätimme paistaa makkarat
omintakeisemmassa paikassa.

Nimittäin Heretyn saunassa.

Sauna oli valtavan suuri kuten löylykauhakin,
ja sitä myöten hidas lämmittää.

Lämmitysvaiheessa paistoimme makkarat saunanpesässä.

Ja lauteet toimivat laavun penkkeinä.
Ei hassumpaa.

Ja nyt sitten riisumaan ja löylyä heittämään!

Ja onnistuihan se!

Saunanpuhtaina sitten nukkumaan.

Muutama spinnerin pyöräytys vielä.

Kolme erityistä "elämystä" osui tälle illalle:

lepakko, makkaranpaisto saunassa ja maailman pisin löylykauha.

Pieni irtiotto kotinurkista kannattaa, 

vaikka sää ei nyt ihan täydellinen ollutkaan.

Seuraavan päivän toiveena on nähdä majavanpesä.

Unta ei tarvinnut odotella. 

Nukuimme uskomattoman sikeästi. 

Emmekä nähneet unta lepakoista.