Hiihtoloma
...tai talviloma kai se virallisesti on,
mutta omalla kohdallani hiihto on yleensä pääteema.
Nyt ei kyllä jaksa lähteä ajamaan pitkää matkaa!
Jäädään kotiin lomalle!
Ähtärissä on nyt, kuten yleensä aina, mukavasti lunta ja upeat ladut!
Miksi siis lähteä merta edemmäksi kalaan?
No, maisemanvaihdos tekee kyllä hyvää.
Loman alkajaisiksi vaihdoimme maisemaa yhdeksi illaksi;
hyppäsimme junaan ja kävimme seuraamassa
paikallisottelua Ilves-Tappara.
Viiden hengen poppoostamme vain yksi pääsi taputtamaan.
Tappara voitti.
Ilvekselle nolla maalia.
Kärppäfani nautti vain hallin tunnelmasta 😉
Lauantaiaamuna tämä onni ja autuus koitti:
hiihtämään keskustasta Kellomäkeen.
Latukone on yleensä aamuvirkku,
mutta nyt ehdin ensin.
Kellomäkeen asti en ehtinyt,
kun ystävä houkutteli mukaan
ähtäriläisen puolustusministerin vaalistarttiin.
Pikaisesti suihkuun ja koko pesueen voimin autoon,
ja suunta kohti Töysän nuorisoseurantaloa.
Onhan se hienoa seurata,
miten tavallinen lukiopoika on aikoinaan lähtenyt politiikkaan mukaan,
ja ottanut maanpuolustusasiat omaksi erityisalakseen,
ja nyt hän on päässyt päättävään asemaan
suuria historiallisia ratkaisuja tehtäessä.
Tilaisuus oli myös kulttuurin juhlaa;
lasten satutanssiryhmä sai silmäkulmat kostumaan,
ja Väkkärän musisointi oli hienoa!
Ministerimme osaa myös soittaa ja laulaa.
Ei huono taito politiikassa sekään.
Hyvä Mikko!
Ähtäriläiset voivat olla ylpeitä sinusta!
Sunnuntai oli täydellinen talvipäivä:
pakkasta sopivasti ja aurinkoa siniseltä taivaalta!
Kehitysvammaisen esikoispoikamme kanssa
pääsimme talven ykkösretkikohteeseen Ähtärissä:
Hyvölänsaareen!
2,5 kilometriä hiihtoa tasaisella on sopiva lenkki,
jos taitotaso ei mäkisiin maastoihin riitä.
Ja Hyvölänsaaren laavulla esikko sai hiihtomehun lisäksi
tuttavaperheen isännän paistamaa makkaraa.
Muutkin olivat löytäneet tämän unelmalaavun.
Kotona kävimme kokkailemassa,
ja sitten taas ulkoilmaan.
Synti olla sisällä tällaisella kelillä.
Haimme Minnan mukaan eläinpuistoreissulle.
Pandat perinteisesti bambuja rouskuttamassa 😀
Mutta voi tätä talven ihanuutta ja lumista maisemaa!
Ei oo pöllölläkään pöllömpää paistatella päivää.
Näillä kavereilla on kyllä hienot tilat.
Taianomainen maisema 😍
Ja ulkoilun kohokohta on aina eväät:
tällä kertaa lämmintä kaakaota ja superpehmeitä kaurapaloja eväsleipinä, nam!
Lumileopardit olivat aktiivisella tuulella tänään.
Ja sitten idylliselle farmille.
Eläinpuistokierroksen jälkeen
poikkesimme Hotelli Mesikämmenen respassa
lainaamassa kappelin avaimen.
Kuopuksen konfirmaatio on keväällä täällä.
Ihana paikka!
Tänään oli erinomainen päivä!
Maanantaina otamme Elinan kanssa suunnaksi Peränteen ladut.
Kylän väki on superaktiivista kaikessa.
Hyvä yhteishenki poikii kaikenlaista hienoa,
kuten nämä nautinnolliset ladut.
Latukarttakuva: Peränteen Kyläseura ry:n Facebook-postaus 26.2.2023.
Täällä on sellaista vanhan ajan hiihtotunnelmaa.
Pilvinenkin päivä osaa olla kaunis.
Aivan kuin olisi mustavalkokuvia ottanut.
Maanantain iltalenkkinä vielä esikoisen kanssa Hyvölänsaaren kierto.
Lähtöpaikkana siis lintutornin ranta.
Kaunis auringonlasku.
Tiistaina oli sitten vuorossa talven hiihtokoitos:
30 kilometriä Töysän maisemissa Outdooractive-sovelluksen innoittamana.
Sepänniemen Lomakylän yrittäjältä vielä varmistus, että ladut on ajettu.
Ja tuplavarmistus Ritolassa asuvalta tutulta.
Eväät reppuun ja menoksi.
Minä ja Elina,
tai hiihtolenkeillä Aino ja Kerttu 😁,
lähdimme jälleen fiilistelyreissulle.
Tämä tupa oli valloittava!
Tänne päätettiin tulla kesällä yöretkelle,
ja isännät ja meidän kuopus mukaan.
Upea paikka!
Sitten mentiinkin kapeaa latu-uraa tiheässä ja mäkisessä metsämaisemassa.
Välillä kadutti, kun jätin ensiapulaukun kotiin.
Itsensä telomisen vaara oli suuri.
Alamäkeen lähtiessä ei tiennyt mihin suuntaan latu kurvaa kumpareen takana,
ja auraustilaa oli niukasti.
Todettiin, ettei tätä kannata ainakaan eläkeläismummoille suositella.
Niin, ei se ihan hirveän kaukana se mummoikä ole meilläkään 😂
Mutta tohlot mitkä tohlot:
aina uusia seikkailuja päin.
Mutta olihan siellä näitä helmiä tasaisin välein,
kun olimme metsäosuuksilta selvinneet.
Tohnin kylä oli oikea maalaisidylli!
Ja nyt löytyi tällainen kaunis suomaisema!
Ehdoton lemppari, oli sitten mikä vuodenaika vaan.
Oi, voin niin kuvitella tähän kaksi kylän mummelia
istuskelemaan ja pohtimaan maailmanmenoa!
Ehdoton suosikkikohta koko reissulla.
Ja myöhemmin hoksasimme
(kun ilman lukulaseja Google Mapsia tiirailimme),
että järven nimi oli Akkojärvi.
Totuuden nimissä on tämä kuva julkaistava,
sillä tämä keväthankien haaste eli havunneulaset
olivat kyllä vaaranpaikkoja.
Kolmessa laskussa otin sukset kainaloon.
Kerttu oli vähän rohkeampi laskija,
mutta pari kertaa hän toimi samoin.
Ja tässä se akkojen kunto sitten nähdään.
No, fiilistely onkin tärkeintä!
Kuvia räpsittiin ja maisemia ihasteltiin,
ja eväät tuli tietty syötyä.
Ei taitaisi
5-vuotiaan oululaispojan hermo kestää meidän kanssa.
Isäänsäkin komensi liikkeelle, kun alkoi kuuta kuvata.
Keskiviikko oli sitten pakko huilata hiihdosta.
Nyt sitten leppoisalle kävelyretkelle kuopuksen frisbeelaukun kantajaksi.
Tuomarniemen rata on mainiossa kunnossa talvellakin,
kiitos paikallisten frisbeenheittäjien.
Ja hankeen sukeltaneet kiekot palautuvat omistajilleen,
kunhan vain nimi ja puhelinnumero ovat merkattuina.
Illalla kävimme vielä poikien kanssa Killissä ajankuluajelulla.
Killinkosken Wanhan Tehtaan kirppari, kahvila ja näyttelyt ovat
ympäri vuoden vierailun arvoisia.
Hienoa toimintaa tälläkin kylällä!
Torstaiaamuna Kellomäki kutsui,
ja illalla viikkorutiineihin kuuluva kävelylenkki Minnan kanssa.
Niin vain bongasimme tämän Venuksen ja Jupiterin kohtaamisen 😍
Loppuviikosta Kellomäki veti puoleensa
vuoroin aurinkoisessa ja vuoroin pilvisessä säässä.
Ähtärin kaupungin latusovelluksesta piti vain tsekata
latukoneen aamureitit,
niin pääsi parhaaseen hiihtonautintoon.
Kellomäki 💙
Isäntä on intohimoinen urheilun seuraaja,
mutta nyt minäkin maltoin ensimmäistä kertaa
istua MM-hiihtojen kisakatsomoon.
Ja aivan huippua;
MM-hopeaa tuli nuoren tähden Niko Anttolan ankkuroimana, jes!!!
Isäntä totesi, että voisit istua jatkossakin katsomassa,
niin saataisiin mitaleja lisää 😉
Kävimme kuopuksen kanssa ostamassa pikaisesti mitalikahvipullat
Körkön leipomosta ennen sulkemisaikaa,
ja kotona piti vielä kelata ja katsoa haastattelut uusintana.
Hyvä Suomi!!!
Lauantaina oli kansallinen hiihtopäivä,
ja ladut mahtavassa kunnossa.
Tämä kuva on Sataslaavulta Ulan ja Kellomäen puolivälistä.
Ja sitten paluumatkalle kotiin.
9 kilometriä,
ja kisakatsomo odottaa.
Mutta ei nyt auttanut minun tatittaminen teeveen äärellä.
Ilman mitalia jäätiin.
No, freestylen MM-hopeaa ja seiväshypyn EM-kultaa tuli kuitenkin.
Hyvä Jon ja Wilma!!!
Ei hassumpi hiihtoloma.
Kotona. Ähtärissä 😍
