Sunnuntaina 20.6.2021 Kevon-vaellus alkaa...
 |
| Peruimme Lemmenjoen yöpymisen ja päätimme aloittaa vaelluksen heti illalla Kiviniemi-Kevo -ajomatkan jälkeen. Saariselällä nautimme vielä maukasta grilliruokaa ja vaihdoimme vaelluskamppeet sekä täytimme vesipullot. Hyttysistä ei onneksi vielä havaintoa. |
Mitä pohjoisemmaksi tulemme sitä mahtavammat maisemat!
Lapin-fiilis alkaa nousta.
 |
| Kevon-vaelluksen eteläinen lähtöpiste löytyi osoitteesta Karigasniementie 5648, Utsjoki. Sulaoja. |
Rinkkoihin vielä viimeiset varusteet:
Rovaniemeltä ostettu sadetakki,
Thermacell ja vähän karkkia.
Ohuet pitkälahkeiset ja -hihaiset vaatteet, varrelliset vaelluskengät.
Aurinkoinen ilta ja yö tulossa.
Yötön yö parhaimmillaan.
Jes, nyt mennään!
Tästä se matka lähtee.
Päätimme kiertää Kuivin reitin, joko myötä- tai vastapäivään.
Mietintäaikaa on vielä Ruktajärvelle asti.
Rinkka tuntuu äkkiseltään todella painavalta,
mutta kyllä siihen aina tottuu.
Lähtöaika on puoli seitsemän tienoilla.
Ilta on vielä nuori, kun keskikesää eletään.
Ruktajärven ruokatauon jälkeen
emme hätähousuluonteina malttaneet vielä majoittua.
Matka jatkuu vielä 6 km Njavgoaiviin.
Kuivin kierros siis myötäpäivään.
Tämän yöttömän yön taipaleen kruunaa porotokka.
 |
| Aijaijai, olipa ihana yötaival. |
Puoli yhden hujakoilla saavuimme Njavgoaiviin.
Vain pari telttaa.
Ruktajärvellä niitä oli lähemmäs 20.
Ihana rauha, ihana auringonpaiste...
Maanantaina 21.6.2021 nukuimme lähes yhdeksään, huippua!
Sitten haettiin lähteestä (tai jonkinlaisesta tunturipurosta) vettä
ja keittelimme aamupuurot ja -kahvit.
 |
| Päivän tavoitteena Kuivin kämppä. Aamu on pilvinen, ja kolmesta alkaen on ennustettu sadetta (yr.no). Akukammi on 7,5 kilometrin päässä, joten siinä välitavoite. |
 |
| Nyt pääsimme harjoittelemaan puron yli kahlaamista crocseilla. Ei paha. Ihan piristävää jaloillekin tällainen kylmäkylpy. |
Akukammi oli viihtyisä paikka.
Pienet päivälevot ja ruokatauko.
Vielä ei sada.
Ja ei hyttysen hyttystä, eikä mäkäräisen mäkäräistä.
Pitää nauttia niin kauan kuin tätä ötökättömyyttä kestää.
Kahdelta jatkoimme matkaa.
Tasan kolmelta alkoi sitten sadella,
ensin vähän ja sitten vähän enemmän.
Aika korutonta tallustamista.
Ei maisemat paljon hetkauttaneet.
Tiedossa oli jo etukäteen,
että Kuivin kämpällä on sisäilmaongelma.
Siitä huolimatta oli pakko kuivatella vaatteita ja itseään kämpässä.
Siellä oli monia muitakin:
oululaiset pariskunnat, lintumies,
poronainen Suvi ja Johanna...
"Kuivin reitti ikinä"
pyysi sanaseppomme kirjoittamaan tupakirjaan 😂
Ja jatkoi:
"Jos tämä on kuivin reitti, niin mikä se märkä sitten on?!"
Sade oli meitä juuri piiskannut tosissaan.
Jossain vaiheessa menimme telttaa kokoamaan,
mikä oli virhe.
Teltta kastui,
ja yöllä oli sitten varpaat märkänä,
kun teltan seinään kosketti.
Huono yö.
Tiistai 22.6.2021
Aurinko on palannut, ihanaa!
Sateen aiheuttama epätoivo on hetkessä poissa.
Kuivin kämpällä oli alkutehtävänä puron yli kahlaaminen,
sitten soista maastoa
ja myöhemmin ihanaa tunturimaastoa.
Kengät pysyivät kuivina,
kun sopivasti onnistui loikkimaan syvimpien vesikuoppien yli.
 |
| Pötköttelimme välillä lämpimässä kesätuulessa (+20 astetta) ja nautimme hiljaisuudesta. |
 |
| Kirkkaita ovat tunturipurot. |
Lounasravintolaksi valikoitui kaunis tunturikoivupuutarha.
Matkalla vastaan tuli koivuun ripustettu poron kallo,
kelottuneita katajia,
kurjenkanervaa,
lunta, poroja ym.
 |
| Elämä on ihanaa! |
Yrno oli taas ennustanut sadetta neljäksi,
ja niinhän siinä sitten kävi.
 |
| Ruohokanukka säilyttää kauneutensa sateesta huolimatta. |
 |
| Nyt alamme lähestyä Kevon kanjonia. |
Ylös ja alas kiipeiltyämme saavuimme Fiellun putoukselle.
Sadesuojat piti ottaa esille ennen viimeistä laskua portaita pitkin.
Kyllähän tämä melkoinen kuntoilureissu on.
Kuntoportaat, lisäpainot ym. on automaattisesti käytössä koko vaelluksen ajan.
Kuivilta Fiellulle on 13 kilometriä.
Etenemisnopeus vaelluksilla on yleensä 3 kilometriä tunnissa.
Me intouduimme välillä neljän kilometrin tuntivauhtiin.
Taukoja siis vähemmän...
Fiellun putousta kävimme ihastelemassa pariin otteeseen.
Ja samalla varovainen vilkaisu vaijeriylityskohtaan.
 |
| Fiellujohkassa levitimme rinkkamme tyhjään kammiin. Sytytimme takkaan tulet hetkeksi, jotta saimme valoa ja kuivateltua sukkia. |
Nyt voisimme jäädä tänne yöksi,
tai sitten jatkaa matkaa viisi kilometriä
tai vaikkapa 6,5 kilometriä.
Meidät tuntien arvaatte,
mihin päädyimme...
 |
| Hei-hei upea Fiellu! Matka jatkuu... |
Aurinko ilmestyi meille juuri Kevonseinän luona.
Sateen uuvuttamat saivat ihanan lahjan yläkerrasta.
Onneksi päätimme jatkaa vielä sen 1,5 kilometriä.
Suohpasajassa pääsimme kuivaan telttaan kuivassa säässä.
Varmuuden vuoksi levitimme myös lavat teltan alle.
Mutta yö oli kylmä,
todella kylmä!
Keskiviikko 23.6.2021 oli pilvinen
mutta sateeton vaelluspäivä.
Kylmän telttayön jälkeen oli päivänselvää,
että patikoimme 23,5 kilometriä suoraan autoille
ja johonkin kunnon majapaikkaan nukkumaan.
Maasto oli ihan mukavaa pääsääntöisesti.
Tunturia ja "savannia".
Kolme kilometriä ennen Ruktajärveä oli upea hiekkaranta.
Tämä Geavvogeaslattu olisi mainio telttapaikka,
mutta ei meille tällä kertaa.
Vähiin käy ennenkuin loppuu...
Ruktajärven ruokatauolla saimme seuraksemme jälleen Suvin ja Johannan,
jotka kiersivät Kuivin reitin vastapäivään.
Mukava jälleennäkeminen!
 |
| Tyyni on sää. Yksi vene rikkoo peilityynen Luomusjärven. Eikä vieläkään hyttysiä! |
 |
| Loppumatka olikin sitten "savannia". |
 |
| Pari kilometriä ennen "maalia" oli jo mönkijäkin näkyvissä, mutta vielä jaksoimme omin voimin. |
 |
| Vielä pieni pätkä poroaidalle ja Sulaojan luontopolulle. |
Kiitos upea Kevo!
Olo on väsynyt,
mutta onnellinen 😊
Ja kiitos ihana Kaunispää hyvin nukutusta yöstä
ja torstaiaamun kauniista maisemista!
24.6.2021 kävimme myös Tievakappelissa
25-vuotishääpäivää (15.6.) ja 27-vuotiskihlapäivää juhlistamassa...
...sekä Pyhä-Nattasella upeaa maisemaa ihmettelemässä.
Kiitos Lappi 💓
