Lumesta emme luovu!
Pari päivää ennen pohjoiseen lähtöä
saimme päähänpinttymän,
että lumilomaa on jatkettava
keinolla millä hyvänsä.
Sallassa emme ole koskaan käyneet.
Kuusamosta sinne on vain sata kilometriä.
Äkkiä Tori.fi-sivustolle...
Ja sieltä se löytyi:
helppo Holiday Club -loma-asunto sopuhintaan!
Mielenkiintoista.
Keskellä ei mitään. Poissa mainosvalojen loisteesta.
Aitoa Lapin tunnelmaa.
 |
| Tapaninpäivänä pakkasen kiristyessä ja kuun komeillessa vielä taivaalla ensimmäinen testihiihto Sallan laduilla Vassun kanssa. Poropuiston suuntaan oli mukavan loivapiirteistä maastoa, motorisesti vähemmän ketterälle pojalle siis oikein sopivaa. |
Seuraava päivä olikin jo aika kirpsakkaa keliä.
Meidän perheen rivakammat hiihtäjät lähtivät Kaunisharjulle testireissulle,
ja minä, Vassu ja Emppa jäimme kokkailemaan.
 |
| Serkkupojalta käymme aina Kuusamon-reissuilla ostamassa huippuhyvää poronlihaa, josta on näppärä valmistaa porokiusaus. |
Ja sitten oli minun vuoroni, jes!
Pakkasen ansiosta pohjissa oli sellainen pito,
ettei tunturin rinnettä noustessa
tarvinnut haarakäynnille heittää lainkaan.
 |
| Kaunisharjun kierros oli nimensä veroinen, suosittelen lämpimästi. |
 |
| 12 kilometriä hiihtelin lähes yksin. Nautin! Taidan olla vähän erakkoluonne, kun hiljaisuus on niin taivaallista. |
 |
| Vain yksi nainen oli koiransa kanssa samalla reitillä. Koiraihmisetkin saavat kerrankin hiihdellä luvan kanssa lemmikkinsä kera. |
 |
| Moottorikelkkailijoillakin taitaa olla mukavat oltavat täällä Sallassa. Reittejä lähtee joka suuntaan. Hyvin tässä rinnastusten pärjäillään. |
Liika on aina liikaa.
-25°C on jo liikaa ulkoiluun.
Ja viime vuonna meidän autokin kieltäytyi käynnistymästä
seisottuaan pari päivää noissa lukemissa.
Tästä johtuen lähdimme autoilemaan.
Sallan keskustan pari putiikkia kävimme katsastamassa,
ja jatkoimme matkaa kohti Venäjän raja-asemaa.
 |
| Siellä se Venäjä valkeine tunturihuippuineen pilkottaa. |
 |
| Raja-aseman liikennevaloja ennen teimme ukarin. Taivas on ollut kuin taideteos koko päivän. |
 |
| Poronjälkiä pitkin kävin kuvaamassa yksinäisen ladon. Kiitos poro! |
Onneksi pakkasrintama ei jumittanut pysyvästi Sallan kohdalle.
Niin monta kiinnostavaa reittiä on vielä koluamatta.
Nyt vuorossa "peruslatu" Sallatunturilta Sallaan ja takaisin.
Kännykkäkameraa tuskin tarvitaan.
 |
| Puolimatkassa |
 |
| Sininen hetki muutti mieleni. |
 |
| Kaukana siintää Sallatunturi sisaruksineen. |
 |
| Snowpointilla voi pitää taukoa. Hyvä motiivi ainakin pienten lasten kanssa hiihdettäessä. Itsekin hiihtelin aikoinaan Virpiniemeen kaakaon ja munkin voimalla. Sokeririippuvainen jo silloin. |
 |
| Lenkki tehty ja fiilis upea. Shoppailu jääköön myöhemmäksi. |
 |
| Mökillä isoveljet olivat rakentaneet Empalle majan, johon mahtuu koko pesue. |
Kyllä pilvinenkin päivä osaa olla kaunis!
 |
| Tunturin ympäri pääsi kiertämään päivänvalossa. |
 |
| Kynttiläkuusien valtakunta |
Mutkamäki käytiin myös testaamassa.
Tykkäsin!
Ei hassumpi hiihtolomakohde tämä Salla,
ainakin rauhaa rakastaville.
Mutta nyt tämä hiihtäminen alkaa mennä hulluuden puolelle,
joten on aika lähteä kotiin.
Onnellista Uutta Vuotta 2016!
