Pikapyrähdys Wieniin

Päivä Wienissä

Eihän sitä voinut vastustaa!

Budapestin viikkoon mahtuu yksi päiväreissu naapurimaahankin.

Meidän levottomalle perheelle kuin tehty.

Ensin tutustuimme 

Schönbrunnin ("kaunis suihkukaivo" suomeksi) linnaan.

Tarjolla oli monenmoista kierrosta, mutta valitsimme lyhkäsimmän.

Kuulokkeista kuuntelimme englanninkielistä selostusta 

toinen toistaan upeammista huoneista.

Lapsuudesta muistan hämärästi Sissi-elokuvan, 

joka on kuvattu näissä maisemissa.

Linna on uskomattoman kaunis niin sisältä kuin ulkoa.

Piha-alueella oli kaikkea ihanaa nähtävää.

Oikea puutarhaunelma.

Puiston toisella laidalla näkyy Gloriette-kahvila.

Ja tässä yksi kaunis suihkulähde.

Ja tässä toinen.
Enpä ole ennen vaaleanpunaisia lumpeita nähnytkään.
Vedessä uiskenteli myös valtavia vonkaleita.

Jahka tällainen pensasaita kotiinkin...
Ei ainakaan meikäläisen puutarhuritaidoilla.

Linna oli kyllä kerrassaan hieno!

Mutta pian ymmärsin, 

että koko Wien on uskomattoman koristeellinen.

Taideteos koko kaupunki!

Teatteritalo

Parlamenttitalo

Tässä puistossa mieleeni tuli lukiokaverini Tiina. Ruusufani.

Sissi-patsas eli keisarinna Elisabet

Kaarlen ratsastajapatsas.
Taiteilijaa oli kuulemma hermostuttanut,
kestääkö patsas, kun hevonen on vain kahdella jalalla.
Hyvin on kestänyt.

Hofburg ja katukuvassa yleiset hevoskärryt.
Tuolta parvekkeelta
Hitler oli aikoinaan julistanut
Itävallan liittymisen natsi-Saksaan.
Vuosi oli 1938.
Pelottavan lähellä meidän aikaamme.

Hofburgin palatsialueella on juhlavia rakennuksia vieri vieressä.
Rakennusten kätköistä löytyy myös kuuluisa ratsastuskoulu,
jonka näytöksiin voi ostaa lippuja.

Melkoista nähtävyysilotulitusta koko päivä.

Iltapäivällä vetäydyimme tunniksi lounaalle.

Rauhallista puheensorinaa ja klassista musiikkia.

Ihana rauhoittua hetkeksi.

Unkarilainen opas vei meidät unkarilaiseen ravintolaan.
Maukasta oli.

Sitten Wien-suihku jatkuu.

Harmittaa, kun en ottanut kuvaa oopperatalosta.

Sekin oli todella hieno.

Kansa oli rakennuksen valmistuttua haukkunut sitä rumaksi, 

kuulemma se oli näyttänyt rautatieasemalta. 

Toinen arkkitehti masentui ja teki itsemurhan,

ja toinen kuoli sydänkohtaukseen.

Murheellinen tarina.

Sitten Napoleonin vihkikirkkoon.

Augustinerkirche.

Kaunis arkkiherttuatar Maria Christinalle tehty hautamuistomerkki.
Vuodelta 1805.

Tätä käytävää on joskus astellut
Napoleon Bonaparte arkkiherttuatar Marie Louisen kanssa.

Välillä näyteikkunaostoksilla kristallikaupassa.

Tässä ravintolassa ovat istuskelleet myös Mozart ja Beethoven.
Meidän porukasta ei löytynyt mitään musiikillisesti mainittavaa,
mitä nyt Emppa jammailee Cheekin tahtiin.

Olemme saapumassa tunnetuimmalle kirkolle.

Stephansdom.
Pyhän Tapanin tuomiokirkko.
En millään saanut sopimaan kokonaisuutta samaan kuvaan.

Arkkitehdistä löytyy kirkosta oma näköisveistos.

Nyt kuljemme jo kohti autoa.
Askel jo painaa, mutta opas haluaa näyttää meille vielä yhden kellon.

Eikä se mikään tavallinen kello ollutkaan.

Aivan kuin olisi ollut hetken toisella ajanjaksolla.

Koko keskusta on kuin koru.

Ilmankos se onkin Unescon maailmanperintökohde!

Onneksi levottomat jalat veivät meidät päiväksi tänne.