Valmismatkalle Riikaan ja Vilnaan Pekkalan bussilla...
Maanantaina aamuyöstä nousimme kyytiin. Bussi ajoi Jyväskylän ja Lahden kautta Helsinkiin. En nyt voi kehua nukkumisella, mutta laivalla olin kuitenkin tikkana syömässä seisovasta pöydästä.
Kutkuttava tunne, kun lähdimme Tallinnan satamasta kohti Riikaa. Aina yhtä kiehtovaa nähdä vieraskielisiä kylttejä, kuulla vieraita kieliä ja nähdä uusia maisemia.
Petri-kuski toivotti maanantaipäivän alkajaisiksi hyvää juhannusaattoa. Niin, Baltian maissa juhannus on aina juhannuksena eli 24. kesäkuuta. Suomessa tuosta perinteestä luovuttiin jossain vaiheessa.
Pärnun kohdalla oli havaittavissa, että paikalliset suuntaavat kaupungista maaseudulle juhannusta juhlimaan. Sää vaihteli auringonpaisteesta sateeseen.
Latviassa on kuulemma sanonta, että sataa kuin juhannuksena. Suomessa on paremminkin vitsailtu, että jouluna ja juhannuksena on samanlainen keli.
Riiassa liikenne oli juhannuksesta johtuen hiljaista, mikä sujuvoitti meidän matkaamistamme.
Uni maittoi Radissonin hotellissa ja aamiainen oli erinomainen. Smoothie oli ykkösnautinto. Riiasta lähtiessämme Petri kertoi bussista näkyvistä maamerkeistä mukavasti. Oli hyvä laittaa kiinnostavia kohteita korvan taakse, jotta osaa suunnitella paluumatkan Riian-visiitin mieluisaksi. Paljon tuntuu olevan kaunista nähtävää.
Vilnassa opas oli meitä vastassa. Hän oli aito ja innostunut Liettuan historian hallitseva ammattilainen. Paljon avautui taas asioita. Kauhea on ollut liettualaisten ja juutalaisten kohtalo täällä. Ei ihme, että Putinia ja Venäjää vihataan.
Vilnassa oli paljon kauniita rakennuksia niin vanhoja kuin moderneja. Hintataso oli etenkin ravintoloissa edullinen. Grill Londonista tuli meidän lemppari.
Vilnan Radisson-hotelli oli upea näköaloineen. Hotellihuoneesta sai katsella paraatipaikalta auringonlaskut ja -nousut. Toki 18. kerros hiukan hirvitti, kun näillä aamuilla käy kaikki kauhuskenaariotkin mielessä. Portaikon paikan kävin tsekkaamassa ensimmäisenä iltana...
Ostoslistalla minulla oli Liettuan lippu. Oppaan tarinoinnista kävi ilmi, että Liettualla on kaksi virallista lippua. Vanhempi hylättiin, kun se oli liian punainen, mutta nyt ajan kuluttua kansa on jälleen ihastunut vanhempaan vaakunankuvalippuun. Ostin siis kaksi lippua.
